la 21.6.
Starttasimme Forssasta juhannuspäivänä klo 7.00. Teillä riitti tilaa normi-ihmisten ollessa juhannuksen vietossa. Ensimmäinen kohde oli Joensuu, jonne halusin muistelemaan opiskeluaikojani Joensuun yliopistossa, joka nykyisin tunnetaan Itä-Suomen yliopistona. Matkalla poikkesimme muutamassa kohteessa, mm. Pursialan hiidenkirnulla Mikkelissä. Kahdeksan metriä syvä ja kolme metriä leveä hiidenkirnu on Suomen neljänneksi suurin.
 |
| Pursialan hiidenkirnu, Mikkeli, 21.6.2025 |
su 22.6.
Joensuu-muisteloihin riitti yksi ilta, joten aamiaisen jälkeen otimme suunnaksi Kuusamon. Matkalla pysähdyimme patikoimaan Hossan kansallispuiston 8 km:n Värikallion kierroksen. Kalliomaalaukset tuli nähtyä, mutta lintuja ei juurikaan. Marko oli edellisellä käynnillään laskenut reitiltä viisi pohjansirkkureviiriä, mutta nyt emme havainneet ainoatakaan. Reitin loppupuolella näimme kuusen latvassa laulavan sinipyrstön. Kierrokseen hurahti kolme tuntia ja saavuimme vasta illalla Kuusamoon, missä majoituimme Rukalle.
ma 23.6.
Rukahovin erinomaisen aamiaisen jälkeen starttasimme Kuusamon kohteille. Ensimmäisenä pysähdyimme parkkipaikalla, josta näkee muuttohaukan pesimäkalliolle. Emme odottaneet suuria, mutta yllätykseksemme muuttohaukka lenteli juuri jyrkänteen edustalla, ehkä viemässä pesälle saalista. Kamera oli tässä vaiheessa vielä repussa ja ehdin saada tasan yhden kuvan väärillä asetuksilla, ennen kuin haukka lähti taas jyrkänteen taakse.
 |
| muuttohaukka, Kuusamo, 23.6.2025 |
Seuraavaksi suuntasimme rajan lähelle Kuntivaaralle. Sieltä ei laulavia sinipyrstöjä ihmeempää irronnut, mutta 480 metriä korkean vaaran laelta näki Venäjälle asti.
 |
| Näkymä Kuntivaaralta idän suuntaan. Kuusamo, 23.6.2025 |
Joidenkin välipysähdysten jälkeen saavuimme Oulangan kansallispuistoon Kiutakönkäälle. Siellä oli toki upeat koskimaisemat, mutta myös mielenkiintoisia kasveja, kuten neidonkenkä, valkoyökönlehti ja lapinvuokko. Olin juuri ennen reissua lukenut uhanalaisia neidonkenkiä puistossa tallovista kuvaajista, joten katsoin parhaaksi pysytellä sepelillä ja ottaa kuvia pitkällä putkella polun varressa olevasta yksilöstä. Yhden kasviyksilön arvo on liki 600 euroa, mutta ei taida kukaan koskaan oikeasti joutua maksumieheksi.
 |
| neidonkenkä, Kuusamo, 23.6.2025 |
 |
| lapinvuokko, Kuusamo, 23.6.2025 |
Illalla alkoi vähän sadella, mutta kävimme vielä muutamassa kohteessa, esim. Rukatunturin koillispuolella sijaitsevilla Saarualammilla bongaamassa virtavästäräkin. Kummasti päivän touhuihin hurahti 11 tuntia.
ti 24.6.
Aamulla matka jatkui kohti pohjoista. Ensimmäinen pysähdys oli Kemijärvellä toukokuussa avatulla entisen jätevesialtaan eli Kallaanlammen lintutornilla. Tornista näkyi paljon sorsalintuja ja kahlaajia.
 |
| Näkymä Kallaanlammen lintutornista. Kemijärvi 24.6.2025 |
Pysähdyimme kahville Sodankylän keskustaan ja pienelle pistolle Sompion luonnonpuistoon. Tankavaaran kultakylässä pyörähdimme seuraamassa hetken kullanhuuhdontaa ennen kuin saavuimme Saariselälle. Siellä majoituimme keskustan hotelliin ja ehdimme illalla vielä vetäistä pitsat ja patikoida pienen lenkin UKK-puistossa, joka on viime aikoina pysynyt otsikoissa noroepidemian takia. Riekko oli lenkin ainoa mielenkiintoinen havainto.
ke 25.6.
Aamiaisella taistelimme lautasillemme mitä onnistuimme pöydistä saamaan ison aasialaisturistiryhmän täyttäessä ruokasalin. Mahat kuitenkin täyttyivät ja lähdimme ensimmäisenä Kiilopäälle. Kiersimme laelle johtavan 5 km:n mittaisen Kiirunapolun näkemättä kiirunoita tai muutakaan mainitsemisen arvoista.
Seuraava kohde oli Ivalosta Koppeloon menevän tien varressa, missä kuulimme ja näimme laulavan pikkusirkun ja lapinuunilinnun.
 |
| lapinuunilintu, Inari, 25.6.2025 |
 |
| lapinuunilintu laulaa, Inari, 25.6.2025 |
Pikku-Petsamossa yritimme hetken bongata paikalla pitkään viihtynyttä ja ilmeisesti pensastaskun kanssa pariutunutta sepeltaskua siinä kuitenkaan onnistumatta. Ivalon keskustassa joimme kahvit ennen kuin siirryimme Inariin. Jätimme tavarat Wilderness-hotellille ja tutustuimme pari tuntia saamelaismuseo ja luontokeskus Siidaan.
to 26.6.
Aamiainen oli tässäkin hotellissa hyvä, mutta erityisen upea oli aamiaissalin suurista ikkunoista avautuva näkymä Inarijärvelle.
Inarista siirryimme Karigasniemelle. Matkalla poikkesimme katsomaan Karigasjoen dyynejä, jotka ovat syntyneet tuulen jääkauden aikana kuljettamasta ja kasaamasta harjuhiekasta. Jätimme auton hiekkakuopalle, jonka itäpuolen suolta kuului jänkäkurpan soidin. Kävelimme mönkijäuraa pitkin Karigasjoelle ja takaisin, noin 5 km. Matkalla näimme mm. tilhiä ja isolepinkäisen. Itse dyynit olivat vaatimattomia.
 |
| Karigasjoen dyynejä, Utsjoki, 26.6.2025 |
Pienen matkan päässä dyyneistä löytyy Sulaojan lähde, joka on purkautuvan vesimäärän perusteella Suomen suurin lähde. Siellä kiersimme parin kilometrin mittaisen luontopolun.
Karigasniemelle saavuttuamme joimme kahvit kylätalolla. Hotelliin ei vielä päässyt, joten kiipesimme odotellessamme Ailigastunturille vievää soratietä ylös päin. Laelle asti emme viitsineet mennä, sillä tunturi oli tuulinen ja tyhjä. Linkkitien portilla sinirinta vei ruokaa poikasilleen.
Illalla söimme Guossi-hotellilla ja kävimme ruuansulatuslenkillä Norjan puolelle. Norjan ja Suomen välisellä sillalla lenteli lapintiira.
pe 27.6.
Aamulla suunta oli Tenojoen Teppanansaari. Löysimme mielestämme oikean paikan, mutta pikkukanadanhanhesta ei näkynyt luvattua päätäkään. Ei ihme, sillä Klenkaksi nimetty lintu ei ollutkaan paikalla. Hetken katseltuamme se tuli jostain ja laskeutui "pesälle". Lintu makaa maassa samassa paikassa ikään kuin hautomassa, mutta en netistä löytänyt varmistusta sille, että Branta-suvun hanhet voisivat saada munia ilman koirasta. Kumppania Klenkalla ei ole näkynyt.
Matka jatkui Nuvvos-Áilegas tunturille, jonka huipulle kävelimme. Matkalla pikkukuovit varoittelivat ja kapustarinnat vihelsivät. Huipulla piipersi kolme keräkurmitsaa. Tunturin laelta oli komeat näkymät Tenojoelle ja Norjan puolelle.
 |
| Näkymä Nuvvus-Ailigakselta Tenojoelle päin. Joen keskellä Teppanansaari. Utsjoki, 27.6.2025 |
 |
| uuvana, Nuvvus-Ailigas, Utsjoki, 27.6.2025 |
Kävimme välillä hotellilla kahvilla ja siirryimme sitten poroerotuspaikalle ja Piesjängälle. Poroerotuspaikan lammikosta löytyi tyllejä ja vesipääsky. Jängällä kopotteli jänkäkurppa.
 |
| vesipääsky, Utsjoki, 27.6.2025 |
Jatkuu toisessa postauksessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti